Matti 8

 matti-a-janhonen.jpg

Kuka olet mistä tulet?

Olen Matti A Janhonen, syntynyt Hankasalmen Niemisjärvellä v. 1943.
Olen asunut Hankasalmella käytännössä koko ikäni, vaikka työpaikka olikin vuosikymmeniä kunnan ulkopuolella, ensin Jyväskylässä ja sitten Helsingissä.

Mitä teet, olet tehnyt elääksesi?

Tällä hetkellä olen eläkkeellä. Kuulun siihen sukupolveen, joka lähti suoraan työelämään heti kansakoulun jälkeen. Aloitin neljätoistavuotiaana ja työeläkkeelle pääsin v. 2006 49 vuotta kestäneen työuran jälkeen. Monien muiden tavoin työura kulki propsimetsästä ja uittotöistä sahatöihin. Vuodesta 1966 vuoteen 1978 toimin pyöräkuormaajan kuljettajana jossa työssä kunta ja sen asukkaat tuli tutuksi varsin laajasti. Vuonna 1978 minut kutsuttiin silloisen SNS:n Keski-Suomen piirin toiminnan johtajaksi, jossa työssä työskentelin vuoteen 1990. Vuoden 1990 alussa kutsu kävi jälleen, tällä kertaa Helsinkiin. Työskentelin keskusjärjestössä resurssipäällikkönä vastuualueenani talous- ja henkilöstöasiat sekä koko järjestön järjestöorganisaation johtaminen. Tästä työstä jäin eläkkeelle. Nuoruusiän vähäisiä opintoja täydensin myöhemmin lukuisilla erityisesti johtamiseen ja talouteen liittyvillä HKKK:n ja JOT:n kursseilla.

Mitä harrastat, mihin osallistut?

Harrastuksiini kuuluu edelleen yhteisten asioiden ja eritoten oman kunnan asioiden seuraaminen. Nykyisin harrastan myös pienimuotoista puutarhan tai paremminkin pihan hoitoa ja karavaanarimatkailua. Olen matkailuautolla kierrellyt yhteensä kolmessakymmenessä eri Euroopan maassa, tutustuen näin niin isoihin metropoleihin kun pikkukyliinkin ja täydentänyt siten omaa maailmankuvaani muista maista. Oletan, että matkoilla nähdystä ja koetusta on hyötyä myös Hankasalmen kunnan asioista päätettäessä.

Osallistutko politiikkaan, miten?

Jättäydyin pois kunnallispolitiikasta siirtyessäni 90-luvun alussa keskusjärjestön johtotehtäviin Helsinkiin. Aiemmin toimin mm. kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen jäsenenä, K-Suomen Sairaanhoitopiirin hallituksen jäsenenä, Laukaa-Hankasalmen kansanterveystyön kuntainliiton hallituksen jäsenenä jne.

Kunnanvaltuuston jäsen 2009 - 2017.
Kolme kautta olen toiminut Vasemmistoliiton edustajana Hankasalmen kunnan tarkastuslautakunnan jäsenenä ja  puheenjohtajana, sekä Hankasalmen kunnan edustajana Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin valtuustossa.

Miksi olet lähtenyt ehdokkaaksi, mitä tavoittelet?

Hankasalmen kunta on monien muiden kuntien tavoin suurten toiminnallisten muutosten edessä. Haluan olla tässä muutoksessa mukana ja vaikuttaa muutoksen suuntaan. Aiempi laaja kunnalliselämän ja erityisesti kuntatalouden tuntemukseni ja toisaalta työelämässä koetellut tiedot ja taidot huomioiden uskon, että minulla on edelleen annettavaa tulevassa muutoksessa.

Mitä Vasemmistoliitto/vasemmistolaisuus sinulle merkitsee?

Työväenliikkeen vanhat perusarvot oikeudenmukaisuus, solidaarisuus ja ihmisten välinen tasa-arvoa ovat olleet niitä arvoja, joille olen oman arvopohjani rakentanut. Puolueista Vasemmistoliitto selvimmin rakentaa oman toimintansa näiden perusarvojen varaan ja siksi sympatiseeraan Vasemmistoliitoa puolueena, vaikken puolueen jäsen olekaan.
Tärkeimmät asiat/teemat joita tulet pitämään esillä?

Kuntapäättäjän ihmisyyden mitta on siinä miten hän suhtautuu niihin kuntalaisiin, jotka eivät jostain syystä itse pysty huolehtimaan omista eduistaan. Ensisijaisesti näitä ns. hauraita ryhmiä ovat lapset, vammaiset, vakavasti sairaat ja vanhukset. Heistä meidän on pidettävä huolta.

Hankasalmen kuntatalouden tervehdyttäminen. Vain kunnossa oleva kuntatalous takaa jatkossa laadukkaat ja kulloistakin tarvetta vastaavat palvelut.

Voimavarojen niukkuudesta johtuen kunnan tulee jatkossa keskittyä ensisijaisesti niihin asioihin joita varten kunta on olemassa. Näitä ovat päivähoito, koulutus, sosiaali- ja terveystoimen sekä tietyt kunnallistekniset palvelut kuten vesi- ja jätevesiasit sekä ympäristönhuoltoon liittyvät tehtävät.

Kehitys jossa kunnan henkilöstön määrä jatkuvasti kasvaa samalla kun kunnan asukasmäärä alenee, ei voi enää jatkua. Työn tuottavuus on eri keinoin saatava kohoamaan, koska kunnan talous ei nykymenoa enää kestä.

Pienet kunnat eivät yksin pysty tuottamaan kaikkia niitä palveluja joita kunnan tehtäviin kuuluu. Tästä syystä pienen kunnan täytyy olla valmis harjoittamaan tarvittaessa laajaakin yhteistyötä lähikuntien kanssa, kuntalaisten palvelujen turvaamiseksi.
Paasikivi totesi aikanaan, että ”Maantieteelle emme mahda mitään”
Tätä viisautta soveltaen totean, että maantieteelle ja 9-tielle emme mahda mitään.
Valintani yhteistyön ja tarvittaessa myös kuntien yhdistymisen osalta on Jyvässeutu.

Kunnan elinkeinopolitiikka on liiaksi suuntautunut maatalouden tukemiseen.
Strategisesti ajatelleen suuntaus on väärä. Kunnan elinkeinopolitiikan painopistettä on suunnattava kasvualoille ja nähtävä kunnassa asuminen ja muissa kunnissa työssäkäynti osana kunnan elinkeinopolitiikkaa. Itse näen, että päivähoidon saatavuus, hyvät koulut, puhdas ja turvallinen ympäristö, tonttipolitiikka, kunnalliset maksut ja tariffit, toimiva joukkoliikenne, hyvät kulttuuripalvelut jne. ovat nimenomaan osa kunnan elinkeinopolitiikka. Nämä asiat ovat tärkeä osa kunnallista kilpailukykyä, jota sekä Hankasalmella jo asuvat että tänne muuttoa harkitsevat osaavat arvostaa.

Mitä muuta haluat kertoa esittelyssäsi?

Tarvitsemme jatkossa nykyistä moniarvoisempaa kunnallispolitiikkaa, jolle on ominainen avoimuus, yhteistä hyvää hakeva vuoropuhelu, tasa-arvoinen yhteistyö ja demokraattinen päätöksenteko. Kunnallinen päätöksenteko on ennen muuta yhteistyössä tapahtuvaa yhteisten asioiden hoitamista, kuntalaisten edun mukaisella tavalla.